marjapihlaja

Tunnetaito- ja nepsyvalmennukset

marjapihlaja

LASTEN JA NUORTEN TUNNETAITO-OHJAUS

on turvallinen mahdollisuus pysähtyä tunteiden äärelle.  Tunteet välittävät jokaiselle arvokasta tietoa omista henkilökohtaisista tarpeista. Tunteiden torjumisen sijaan opetellaankin niiden kuuntelemista.

Tunnetaito-ohjaus voidaan toteuttaa keskittyen yhteen ohjattavaan, pienessä ryhmässä tai vaikkapa lapsi-vanhempi-ohjaaja-yhteistyössä. 

Tunnetaito-ohjauksen tavoite on vahvistaa itsearvostusta ja itsetuntemusta ja lisätä ohjattavan ymmärrystä tunteista omassa itsessä ja toisissa ihmisissä. Pidän tärkeänä tavoitteena myös, että ohjattavat saavat lisää keinoja itsesäätelyyn ja kokemuksia luottamuksesta sekä turvasta.   

Tunteita opitaan tunnistamaan, ilmaisemaan, säätelemään ja purkamaan. Opitaan havainnoimaan tunteiden alla olevia tarpeita sekä kunnioittavaa suhtautumista omaan ja toisen tarvitsevuuteen. Ohjattavat saavat kokemuksia ja tietoa, miten itsesäätelyyn, vireystilaan ja oloon voi vaikuttaa esimerkiksi hengityksen, liikkeen, ajatuksien, vuorovaikutuksen ja erilaisten tunteiden ilmaisu- ja purkamiskeinojen avulla. Ohjauksessa opetellaan myös oman kehon kuuntelemista ja rauhoittamista ohjattavalle sopivin tavoin.  

Tunnetaito-ohjauksessa vaikuttavia menetelmiä ovat arvostava ja luottamuksellinen 

vuorovaikutus sekä monipuoliset toiminnalliset ja ilmaisulliset menetelmät. 

Monille mieluista toimintaa ovat tunnemaalaus, savityöt, mielikuvamatkat, satuhieronta ja esim pienet draamaharjoitukset. Apuna usein käytetään erilaisia kuvia ja musiikkia.



Ohjauksen tärkein työväline on ohjaaja ja hänen asiantuntemuksensa. Turvallisen

ilmapiirin varmistaminen ja ohjattaville räätälöidyn ohjauksen valmistaminen sekä asioden jakamisen luotettavuus kuuluvat tärkeinä tunnetaito-ohjaukseen. Olen käynyt Tunne ja Taida MM 40 op koulutuksen joka oikeuttaa minut käyttämään heidän monipuolista materiaaliaan sekä tekemään ohjauksia lasten ja nuorten tunnetaito-ohjaajana. Vahvana tukena minulla ohjauksessa on myös luokanopettajan koulutukseni, 18 työkokemusvuotta luokanopettajana –eikä ollenkaan vähäisimpänä kasvuprosessini ja kokemukseni omien lasteni äitinä. Tarvittaessa olen yhteydessä myös huoltajiin, jos jokin ohjauksessa nostaa erityistä huolta. Ohjauksissa esiin nousevista asioista olen vaitiolovelvollinen.  

 

Olen luokanopettajana ja äitinä vakuuttunut siitä, että tunnetaito-ohjauksessa ollaan merkityksellisien taitojen oppimisen äärellä. Lasten itsesäätelytaidot, stressin säätely, turvan kokeminen, itseymmärrys, itsetunto, itsemyötätunto, keskittymiskyky ovat mielestäni kaikki vahvassa yhteydessä hyvinvointiin, tasapainoon, uuden oppimisen taitoon sekä taitoon olla yhteydessä toisten kanssa. Tunnetaito-ohjauksissa näen miten moni lapsi ahnehtii sen oppeja – lapsen raikkaan pohdinnan ja usein nopeasti syttyvän ilmaisun keskellä oivallukset välillä sinkoilevat ja silmiin syttyvät oman itsen arvostamisen tähdet. Tunteeni ja minä itse olemme arvokkaita! Tunteellani on asiaa ja viesti – voin kuunnella sitä ja toisenkin ihmisen tunteen viestiä. Mitä tarvitsen? Mitä tarvitset? Voin huomata tilani. Voin pyytää sitä mitä tunnen tarvitsevani. Voin myös sietää ja säädellä tunnettani. Voin auttaa siinä itseäni ja toista. Mikään tunne itsessään ei ole hyvä eikä huono. On tärkeää huomata oma tarve. On tärkeää purkaa tunne ulos kehosta – mutta oikein, ei toista tai itseä rikkoen. Ilmaisuharjoitusten äärellä tapahtuu – värit leiskuvat, liikkeet viuhuvat, hahmot ilmentävät tarpeita. Innostutaan, hullutellaan, riemastutaan, mykistytään, ihmetellään, ujostellaan, uskalletaan, kokeillaan, kuunnellaan, itketään. Sanatkin ehtivät välillä mukaan. Oivalluksia tapahtuu. Minulle tuossa kaikessa välittyy vahvasti se, että tuolla oppimisella on vaikutus hyvinvointiin ja yhdessäolemisen taitoihin, omaan ja toisen arvoon. Niiden varassa oppiminen ja yhdessä oleminen, arjessa tavoitteisiin sinnittely ja erilaisten ärsykkeiden sietäminen on hieman helpompaa. Jos joskus, mielestäni juuri tämän ajan lapset hyötyvät LTTO-tyyppisestä, toiminnallisesta tunnetaito-ohjauksesta. 



Tunnetaito-ohjaus antaa parhaimmillaan ymmärrystä omaa itseä ja toisia kohtaan. Ennenkaikkea se antaa luvan tunteille ja pitää niitä arvokkaina. Se antaa luvan olla juuri minä ja suhtautua omaan ainutkertaiseen itseen – ja toiseen ihmiseen- arvokkaana. Sen vuoksi kannattaa myös opetella itsesäätelyä ja pystyä liittymään yhteiseen tekemiseen ja olemiseen omilla kasvavilla taidoilla. Oppiminen ei lopu – mutta kun on lupa olla minä ja tieto itsen arvokkuudesta on motivaatio oppia tunnetaitojakin aina lisää. 



Jos minä Marja saisin päättää, määräisin jokaiselle lapselle tunnetaito-ohjausta

( LTTO) “riittävän määrän” niin usein kuin tarvitaan. Tuon opin päälle on hyvä rakentaa muita taitoja. 

aikaa olla lapsi

1. Anna mulle aikaa olla lapsi pienoinen,
niinkuin avautuisi kukka hiljaa.
Anna mulle aika oma jonka tarvitsen,
niinkuin tuuli keinuttelee viljaa.
Aamut valoon avautuu, hetkiin värit heijastuu.
Siemenestä toivo kasvaa, kukkaan puhkeaa.
Kuinka elämä niin täydeks aukeaa!
Kuinka elämä niin täydeks aukeaa!

2. Anna mulle aika niinkuin siivet perhosen,
ei ne tunne viisareita kellon.
Hetki jokainen on valmis, ainutkertainen
kun se syntyy. Kohta vaihtuu väri pellon
vihreästä keltaiseen, herkkyydestä kypsyyteen.
Siemenestä toivo kasvaa, kukkaan puhkeaa.
Kuinka elämä niin täydeks aukeaa!
Kuinka elämä niin täydeks aukeaa!

3. Anna mulle aikaa, rohkeutta ihmisen
olla valmis elämään ja kesken.
Anna läikähdellä niinkuin lähde sininen,
peilautua toiseen syvyyteen.
Olen pieni ihminen, aito niinkuin perhonen.
Siemenestä toivo kasvaa, kukkaan puhkeaa.
Kuinka elämä niin täydeks aukeaa!

Marja Timlin 2/2023

ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus

on neuropsykiatristen haasteiden kanssa tukea tarvitsevien auttamista arjen toimintakyvyn ja sujuvuuden vahvistamiseksi valmennettavan tilanne huomioiden ja hänen vahvuuksiaan hyödyntäen.

Neuropsykiatristen haasteiden kanssa tukea tarvitsevien lasten, nuorten, aikuisten tai perheiden tukemista arjen toimintakyvyn ja sujuvuuden vahvistamiseksi. Tavoitteet, menetelmät ja aikataulu valitaan yhdessä valmennettavan tilanne huomioiden ja hänen vahvuuksiaan hyödyntäen.

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus voi sisältää myös tunnetaito-ohjausta, mutta yleensä siinä enemmän keskitytään hyvin konkreettisiin arjen ratkaisuihin.  

Valmennuksen tavoitteena on vahvistaa arjen toimintakykyä ja lisätä sujuvuutta asioissa, joissa neuropsykiatriset oireet haittaavat, lisätä itsetuntemusta ja kirkastaa vahvuuksia. Tavoitteet ja aikataulut sovitaan valmennuksessa yhdessä valmennettavan kanssa. 

Usein tavoitteet liittyvät jokapäiväiseen elämään – esim arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Valmennukseen voi kuulua käyntejä kotona, koulussa tai muussa arjen toimintaympäristössä jossa ohjauksen tarvetta on. 



 

Menetelmät valitaan yksilöllisesti. Valmentaja tukee niiden avulla tavoitteiden saavuttamista, antaa palautetta ja kannustaa sopivien toimintatapojen löytymisessä. Apuna voidaan käyttää ohjattavan vahvuuksia, päivästruktuurin luomista, palkkio- ja seurantajärjestelmää, ajanhallinnan menetelmiä, kuvalukujärjestystä, erilaisia sovelluksia toiminnanohjauksen ja hyvinvoinnin tukemiseen jne. Myös tunnetaito-ohjaus voi olla sopiva tukikeino.





Jos valmennuksessa valitaan tavoitteeksi vaikkapa opiskelutaitojen tukeminen, voidaan menetelminä käyttää esimerkiksi opiskelustrategioiden opettelua, muistiinpanotekniikkaa ja menetelmiä jotka tukevat tuntityöskentelyä. 

Ajanhallintaa voidaan tukea aikataulutuksella, päiväjärjestyksellä, kalenterin käytön opettelulla, erilaisten muistutusten ja visuaalisten ohjeiden hyödyntämisellä. 

Arjen hallintaa voidaan auttaa vaikkapa tavaroiden paikkojen järkeistämisellä, ympäristön muokkauksella ja toimintajärjestyksen luomisella. 

Toiminnanohjausta voidaan helpottaa tehtäviä pilkkomalla, ohjeita jäsentämällä ja toimintaa tukevien listoja käyttämällä. 

Usein on tärkeää lisätä tietoisuutta valmennettavalle itselleen sekä hänen läheisilleen ja arjen yhteistyökumppaneille siitä, mitä neuropsykiatriset haasteet ja esimerkiksi diagnoosi tarkoittavat. Mitä ne yleisesti tarkoittavat ja mitä ne tarkoittavat juuri valmennettavan elämässä ja toiminnassa? Voidaan myös kartoittaa, minkälaista apua niihin on saatavilla ja minkälaisesta avusta juuri valmennettava ja hänen läheisensä hyötyisivät. Valmennuksessa voidaan yhdessä alkaa suunnitella ja rakentaa sekä tavoitella arkea tukevaa verkostoa.

Nepsyvalmennus on ohjattavan kanssa yhdessä asettumista hänen elämänsä äärelle katsomaan, mikä olisi juuri hänelle sopiva, elämää sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi tekevä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseen. Valmentajana olen rinnalla tsemppaamassa tavoitteisiin pääsemisessä. Nepsyvalmennuksessa olennaista on valmennettavan vahvuudet ja ratkaisukeskeisyys, eteenpäin sopivin askelin suuntaaminen. Käytännössä valmennuksessa keskitytään usein hyvin konkreettisiin ja arjen sujuvuutta helpottaviin keinoihin. Valmennuksessa voidaan käyttää myös tunnetaito-ohjauksen näkökulmia. Nepsyasioista minulla on kokemusta monista eri yhteyksistä ja haluan osaltani olla auttamassa perheitä ja yksilöitä niiden kanssa elämään hyvää elämää.

Hinnasto